Tämä postaus on Tosikko. Se tarkoittaa, että se puhuu täysin rehellisesti, eikä luultavasti aio puukottaa sinua selkään.
 

Eräänä kauniina päivänä heppu nimeltä Minda (joka myös Raena tunnetaan) päätti, että hän haluaa tehdä kökön blogin, joka kertoo kaikesta muusta, paitsi kyseisen ihmisenkaltaisen olennon oikeasta omasta elämästä.

Ei, ketä mä yritän kusettaa. Ekana korjataan epäkohdat, Minda on taiteilijanimi taikka ennemminkin vielä ihan vaan nimimerkki, koska olen liian nössö paljastaakseni oikeaa nimeäni internetissä. Omistan kuitenkin oikeankin nimen, ja olen jopa aika ylpeä siitä.

Toiseksi, olen kai ihan ihminen. En olento tai ihmisenkaltainen, mutta ihminen. Ei tästä enempää.

Sitten, blogini (joka on suomeksi ja löytyy vuodatuksesta, eli ei mitään hyväälupaavaa) ei välttämättä ole kökkö. Se voi olla esimerkiksi sekava, monipuolinen, tajunnanvirtaa, tai turha yhtälailla, joten olisi valheellista sanoa vain kökkö.

Mainittakoon myös, etten vain eräänä kauniina päivänä päättänyt "tadaa, tehdään blogi". Mä olen sellainen ihminen, joka suunnittelee kaikkea etukäteen, muttei mikään silti ikinä mene sen suunnitelman mukaan, vaan yleensä päin mäntyä ja toivottoman paljon pieleen. Mä suunnittelin vaivaisen viikonb ennen tätäkin, koska keksin että vuodatushan on hyvä blogipohja. Ja alkupeäinen idea syntyi yöllä keskiyön aikoihin, kuten kaikki suurimmat neronleimaukseni.

Viimeisenä, suurin epäkohda. Epäkohta. En osaa suomea.. Tarkoitan, että on turhaa sanoa, ettei tämä blogi kerro elämästäni, kyllä se kertoo. Muttei oikeasta. Eikä kaikesta muusta. Vaan, siitä elämästä, johon sisältyy turhia mielikuvituskavereita ja tarpeetonta draamaa, sekä kaikkea muuta. Nämä mielikuvituskaverit ovat oikeasti totta mulle. En valehtele heihin liittyvistä asioista, vaan kerron asiat kuten ne tapahtuvat enkä keksi ylimääräistä. Heillä on oma luonteensa ja elämänsä, mutta koska olen sitonut oman elämäni heidän elämiinsä, he viettävät aikaa kanssani paljosti, auttavat jos on huolia, saattavat ärsyttää tai kiusata, tai hylätä, saapua paikalle vääränä hetkenä. Nämä olennot ovat mulle oikeasti todellisia, pystyn näkemään heidän jalanjälkensä lumessa jos tahdon, mutta terve järkeni auttaa silti erottamaan heidät vain oman mieleni luomuksiksi, viihdykkeiksi ja iloksi. Joksikin, jota ei pitäisi ottaa niin vakavasti kuin otan.

Mitäs tänne sitten vastaisuudessa postataan?

Tuo tuossa on olevinaan väliotsikko. En osaa

Aion lähetellä puhtaasti tekstimuotoisia kertomuksia päivistäni. Näiden lisäksi on mahdollista saada epämääräistä jorinaporinaa, tajunnanvitaa, kunnon tarinoita, ystävieni (niiden, jotka eivät ole oikeasti todellisia, vain heidän luvallaan) ajatuksia, sekä "unimaailmapostauksia", eli niitä, jotka on poimittu päiväkirjastani (unisellaisesta, näen usein mielikuvituskaverini unissanikin.) Joskus jotakin todenperäisempääkin saattaa toki ilmestyä tänne.

En lupaa postata säännöllisesti, en ole hyvä sellaisessa.

Minda kiittää, kumartaa ja poistuu paikalta.